Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta puhutaan joskus kemikaalien, höyryn, veden, UV-valon tai erilaisten “ekologisten puhdistusaineiden” yhteydessä. Tavallisessa ilmanvaihtokanavien puhdistuksessa lähtökohta on kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempi: lika poistetaan ensisijaisesti mekaanisesti ja hallitusti ilman tarpeettomia kemikaaleja. Ympäristöystävällinen ilmanvaihtokanavien puhdistus ei tarkoita sitä, että puhdistukseen pitäisi lisätä uusia aineita tai erikoismenetelmiä. Usein ympäristön kannalta järkevin ratkaisu on tehdä vain tarpeelliset työvaiheet, käyttää tarkoitukseen sopivaa kalustoa, estää pölyn leviäminen ja huolehtia syntyvistä jätteistä asianmukaisesti.

Ympäristöystävällinen kanavapuhdistus ei tarkoita mahdollisimman montaa “vihreää” menetelmää, vaan mahdollisimman vähän tarpeettomia aineita, materiaaleja ja työvaiheita.

Mitä ympäristöystävällisyys tarkoittaa ilmanvaihtokanavien puhdistuksessa?

Ilmanvaihtokanavien puhdistuksen ympäristövaikutukset muodostuvat useista pienistä asioista.

Niihin voivat vaikuttaa esimerkiksi:

• puhdistuksessa käytettävä menetelmä
• kemikaalien tarve
• puhdistuskaluston sähkönkulutus
• huoltokäynnin ajomatka
• käytettävät suojamateriaalit
• vaihdettavat suodattimet ja muut tarvikkeet
• syntyvän jätteen käsittely
• se, tehdäänkö tarpeellisia vai tarpeettomia työvaiheita.

Siksi ympäristöystävällisyyttä kannattaa tarkastella koko työn toteutustavan näkökulmasta eikä vain sen perusteella, lukeeko jonkin puhdistusaineen pakkauksessa “ekologinen”.

Mekaaninen puhdistus on tavallisen kanavapuhdistuksen perusta

Ilmanvaihtokanavien normaali puhdistus perustuu mekaaniseen lian irrottamiseen. Kanaviston sisäpinnoille kertynyt pöly ja muu irtolika voidaan irrottaa esimerkiksi kanavan rakenteeseen ja kokoon soveltuvalla harjalla. Samalla puhdistettava kanavisto pidetään hallitusti alipaineisena, jotta irtoava pöly kulkeutuu keräyslaitteistoon eikä leviä huonetiloihin. Menetelmän ympäristöetu on yksinkertainen:

lian irrottamiseen ei normaalisti tarvita kemikaaleja.

Tämä vähentää myös riskiä siitä, että ilmanvaihtokanaviston pinnoille jää puhdistusainejäämiä tai että järjestelmään lisätään aineita, joiden käyttöön ei ole todellista tarvetta.

Hallittu alipaineistus estää pölyn leviämistä

Kanaviston alipaineistaminen ei ole ympäristömenetelmä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan hyvän puhdistustyön keskeinen osa. Sen tarkoituksena on ohjata puhdistuksessa irtoava lika hallitusti keräyslaitteistoon. Ilman asianmukaista alipaineistusta harjaaminen voisi irrottaa pölyä niin, että sitä pääsee leviämään puhdistettavan järjestelmän ulkopuolelle. Hyvä pölynhallinta vähentää myös jälkisiivouksen tarvetta ja estää puhdistettavan lian siirtymistä paikasta toiseen.

Kemikaaleja ei tarvita tavallisessa kanavapuhdistuksessa

Tämä tarkoittaa käytännössä, että tavallisessa pölyisen kanaviston huollossa lähtökohtana on:

• mekaaninen puhdistus
• hallittu pölynpoisto
• tarvittavien venttiilien ja muiden sovittujen osien puhdistus
• järjestelmän toiminnan tarkistus työn jälkeen.

Kemikaalittomuus ei ole lisäpalvelu, normaalissa kanavapuhdistuksessa sen pitäisi olla lähtökohta.

Miksi etikka ja ruokasooda eivät kuulu ilmanvaihtokanaviin?

Etikka ja ruokasooda ovat tuttuja kodin puhdistuksessa, mutta siitä ei seuraa, että niitä pitäisi käyttää ilmanvaihtojärjestelmän sisällä.

Kanavistoon lisättävä neste tai jauhemainen aine voi:

• levitä järjestelmässä hallitsemattomasti
• jäädä kanaviston pinnoille
• kulkeutua ilmavirran mukana
• reagoida kanavan materiaalien tai pinnoitteiden kanssa
• vaikeuttaa myöhempää puhdistusta.

Ilmanvaihtokanavien puhdistuksessa tarkoitus on poistaa järjestelmään kertynyt ylimääräinen aine, ei lisätä sitä sinne.

Höyrypuhdistus ei ole tavallinen ilmanvaihtokanavien puhdistusmenetelmä

Höyry tuo kanavistoon kosteutta, eikä kosteuden lisääminen ilmanvaihtokanaviin ole normaalissa pölypuhdistuksessa tarpeellista.

Kanavistoissa voi lisäksi olla:

• äänenvaimentimia
• eristeitä
• pinnoitettuja osia
• liitoksia
• materiaaleja, joille kosteus ei ole tarkoituksenmukainen puhdistusmenetelmä.

Siksi tavallisen ilmanvaihtokanaviston pölyn poistaminen tehdään yleensä kuivamenetelmin mekaanisesti. Vettä tai höyryä voidaan käyttää joidenkin erikseen irrotettavien ja siihen soveltuvien komponenttien puhdistuksessa valmistajan ohjeiden mukaan, mutta sitä ei pidä sekoittaa varsinaiseen kanaviston puhdistukseen.

Myöskään veden käyttäminen kanavissa ei ole automaattisesti ekologista

“Vesi on luonnollista” ei vielä tarkoita, että veden käyttäminen olisi ympäristön tai ilmanvaihtojärjestelmän kannalta paras ratkaisu.

Jos lika voidaan poistaa kuivana mekaanisesti, veden käyttäminen voi aiheuttaa vain uusia tarpeita:

• kosteus pitää saada poistettua
• likainen pesuvesi pitää käsitellä
• kuivuminen pitää varmistaa
• kosteudelle herkät materiaalit pitää huomioida.

Ympäristöystävällisyys tarkoittaa usein myös sitä, ettei käytetä vettä silloin, kun sille ei ole teknistä tarvetta.

HEPA-suodatus ja pölynhallinta

Tarkemmin ilmaistuna suodatusta voidaan käyttää osana pölyn keräystä ja työskentelyalueen hallintaa, mutta kanavistoon kiinnittynyt lika ei irtoa pelkällä tehokkaalla suodattimella.

Puhdistuksen kaksi eri tehtävää kannattaa erottaa:

1. Lika irrotetaan kanavan pinnalta mekaanisesti.
2. Irtoava lika kerätään hallitusti puhdistuslaitteistoon.

Puhdistuskaluston suodatusratkaisu valitaan laitteen ja käyttötarkoituksen mukaan. Siksi HEPA-suodatusta ei pidä markkinoida “allergikoille suunnattuna kanavapuhdistusmenetelmänä” tai luvata sillä allergiaoireiden vähentymistä.

UV-valo ei puhdista pölyistä ilmanvaihtokanavaa

UV-C-säteilyä käytetään joissakin teknisissä järjestelmissä mikrobien inaktivointiin, mutta se ei poista kanavistoon kertynyttä pölyä, rasvaa tai muuta irtolikaa.

UV-laitteisto ei siis korvaa:

• kanaviston mekaanista puhdistusta
• suodattimien vaihtoa
• ilmanvaihtokoneen huoltoa
• lian lähteen poistamista.

Lisäksi UV-järjestelmien suunnittelu vaatii muun muassa säteilytehon, altistusajan, ilman virtausnopeuden, sijoituksen ja turvallisuuden huomioimista. Sitä ei pidä käsitellä tavallisen kanavapuhdistuksen “vihreänä lisänä”. Jos kanavisto on pölyinen, oikea ratkaisu on poistaa pöly.

Entä mikrobit ilmanvaihtokanavissa?

Jos kanavistossa epäillään mikrobikasvua, kyseessä ei enää ole tavallinen huoltopuhdistus.

Ensimmäinen kysymys on tällöin:

miksi ilmanvaihtokanavistossa on ollut mikrobikasvulle soveltuvat olosuhteet?

Mahdollinen kosteuslähde tai muu syy täytyy selvittää ja korjata. Pelkkä desinfiointi ilman ongelman syyn poistamista ei ole kestävä ratkaisu. Tällaiset tilanteet arvioidaan erikseen eivätkä ne vastaa tavallista määräaikaista kanavapuhdistusta.

Ympäristöystävällisin puhdistus alkaa todellisesta puhdistustarpeesta

Tarpeeton työ kuluttaa aina resursseja. Jos kanavistoa puhdistetaan ilman todellista tarvetta, syntyy turhaan:

• ajokilometrejä
• energiankulutusta
• työaikaa
• suojamateriaalien käyttöä
• jätteitä
• kaluston kulumista.

Oleellinen sana on tarvittaessa. Ympäristön kannalta järkevä toimintatapa on tarkistaa kanaviston kunto ja puhdistaa se silloin, kun puhdistukselle on todellinen tekninen peruste.

Kaikkea ei tarvitse vaihtaa puhdistuksen yhteydessä

Kestävässä huollossa kannattaa myös erottaa toisistaan puhdistettava, huollettava ja oikeasti vaihdettava osa. Esimerkiksi hyväkuntoista ilmanvaihtoventtiiliä ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että kanavisto puhdistetaan. Ympäristöystävällisyys ei siis tarkoita sitä, että kaikki osat pestään ja käytetään loputtomasti uudelleen. Myös vääränlaisen huollon välttäminen on vastuullista toimintaa.

Suodattimet vaihdetaan tarpeen ja valmistajan ohjeiden mukaan

Ilmanvaihtokoneiden suodattimet ovat kuluvia huolto-osia. Niiden kohdalla ympäristöystävällisyyttä ei pidä tavoitella pidentämällä käyttöaikaa yli suosituksen. Tukkeutunut suodatin voi heikentää järjestelmän toimintaa.

Kestävä toimintatapa on:

• käyttää ilmanvaihtokoneeseen tarkoitettua suodatinta
• tarkistaa sen kunto säännöllisesti
• noudattaa valmistajan vaihtosuositusta
• vaihtaa näkyvästi likaantunut tai käyttöikänsä päähän tullut suodatin
• lajitella käytetty suodatin paikallisten jätehuolto-ohjeiden mukaan.

Jätteiden asianmukainen käsittely kuuluu hyvään puhdistustyöhön

Kanaviston puhdistuksessa syntyy tyypillisesti pölyä ja muuta kuivaa irtolikaa. Lisäksi työn yhteydessä voidaan joutua poistamaan esimerkiksi:

• vanhoja suodattimia
• vaurioituneita tiivisteitä
• käytettyjä suojamateriaaleja
• muita vaihdettavia huolto-osia.

Jätteet pitää kerätä hallitusti ja lajitella niiden materiaalin ja paikallisten jätehuolto-ohjeiden mukaisesti. Kaikkea ei voida automaattisesti kierrättää. Esimerkiksi likainen suodatin voi materiaalinsa ja likaantumisensa vuoksi kuulua sekajätteeseen, kun taas puhdas pakkausmateriaali voidaan usein lajitella erikseen. Oikea lajittelu on parempi tavoite kuin yleinen lupaus siitä, että “kaikki käytetty materiaali kierrätetään”.

Huoltokäyntien yhdistäminen voi vähentää turhaa liikkumista

Ilmanvaihtokanavien puhdistuksen ympäristövaikutuksiin kuuluu myös huoltoauton liikkuminen. Siksi samalla kohteella järkevästi yhdistettävät työt voivat olla sekä asiakkaan että resurssien käytön kannalta perusteltuja.

Kanavapuhdistuksen yhteydessä voidaan sovitun tarpeen mukaan tehdä esimerkiksi:

• ilmanvaihtokoneen huolto
• suodattimien vaihto
• venttiilien puhdistus
• kanaviston tarkastus
• ilmamäärien mittaus
• tarvittava ilmanvaihdon säätö.

Kaikkea ei tietenkään pidä tehdä vain siksi, että ammattilainen on jo paikalla. Mutta jos useampi työ on joka tapauksessa ajankohtainen, niiden yhdistäminen voi vähentää erillisiä käyntejä.

Hyvä reittisuunnittelu on osa kestävää palvelua

Erityisesti pienten huoltotöiden kohdalla pitkät yksittäiset ajomatkat voivat muodostaa suhteettoman suuren osan työn ympäristövaikutuksesta.

Siksi pienempiä töitä voidaan järkevästi:

• yhdistää muun huoltokäynnin yhteyteen
• toteuttaa alueittain suunnitelluilla huoltokierroksilla
• yhdistää taloyhtiön useiden huoneistojen työt samalle käynnille.

Suuri puhdistusprojekti ja yhden suodattimen vaihto ovat tässä suhteessa hyvin erilaisia töitä. Ympäristöystävällinen palvelumalli huomioi myös sen, milloin erillinen huoltokäynti on oikeasti tarkoituksenmukainen.

Kanaviston puhdistus ei automaattisesti tarkoita energiansäästöä

Energiatehokkuuteen vaikuttavat ilmanvaihtojärjestelmässä muun muassa:

• ilmamäärät
• ilmanvaihtokoneen hyötysuhde
• lämmöntalteenoton toiminta
• suodattimien painehäviö
• puhaltimien kunto
• järjestelmän käyttöajat
• rakennuksen todellinen ilmanvaihtotarve.

Jos kanavistossa on poikkeuksellinen tukos tai likaantuminen, joka haittaa ilmavirtaa, puhdistuksella voi olla vaikutusta järjestelmän toimintaan. Normaalista huoltopuhdistuksesta ei kuitenkaan pidä luvata tiettyä energiansäästöä.

Energiatehokkuudessa oikeat ilmamäärät ovat olennaisia

Ilmanvaihdossa ei tavoitella mahdollisimman suurta eikä mahdollisimman pientä ilmavirtaa. Tavoitteena ovat kyseiseen rakennukseen ja tilaan määritellyt ilmamäärät. Liian suuri ilmanvaihto voi kuluttaa tarpeettomasti energiaa, mutta liian pieni ilmanvaihto voi heikentää sisäolosuhteita ja kosteuden poistumista. Tämän vuoksi puhdistuksen yhteydessä tai sen jälkeen voidaan tarvittaessa mitata ilmamääriä ja säätää järjestelmää tavoitearvojen mukaisesti.

Ilmanvaihtokoneen kunnossapito täydentää kanaviston puhdistusta

Puhdas kanavisto ei yksin tee ilmanvaihtojärjestelmästä hyvin huollettua.

Koneellisessa järjestelmässä kannattaa huolehtia myös esimerkiksi:

• suodattimista
• puhaltimista
• lämmöntalteenotosta
• kondenssiveden poistumisesta
• ilmanottoritilöistä
• laitteen yleisestä puhtaudesta
• asetuksista.

Ympäristöystävällisyys ei tarkoita tinkimistä puhdistuksen laadusta

Kemikaalien, veden tai kertakäyttötarvikkeiden vähentäminen on järkevää vain silloin, kun työn tekninen laatu säilyy. Esimerkiksi pölyn hallinnasta ei pidä tinkiä ympäristösyistä. Jos puutteellinen suojaus johtaa siihen, että pölyä leviää rakennukseen ja tilat pitää puhdistaa uudelleen, ympäristöhyöty kääntyy helposti itseään vastaan. Sama koskee työkalujen ja suodattimien käyttöä: tarvittavat välineet pitää käyttää silloin, kun ne ovat työn turvallisen ja laadukkaan toteutuksen kannalta tarpeellisia.

Kestävä työ tehdään kerralla oikein.

Entä ympäristöystävälliset puhdistusaineet ilmanvaihtokoneessa?

Ilmanvaihtokoneen irrotettavissa ja pestäväksi tarkoitetuissa osissa voidaan joissakin tapauksissa käyttää vettä tai mietoa puhdistusainetta valmistajan ohjeiden mukaisesti. Tämä on eri asia kuin aineen ruiskuttaminen kanavistoon.

Ennen puhdistusainetta kannattaa aina selvittää:

• saako kyseisen osan pestä
• millaista puhdistusainetta valmistaja sallii
• pitääkö osa irrottaa puhdistusta varten
• kuinka se kuivataan ennen käyttöönottoa.

Hengitysliitto ohjeistaa esimerkiksi joidenkin korvausilmaventtiilien ja pestävien suodattimien puhdistamiseen miedon pesuaineliuoksen, mutta samalla muistuttaa, että monet suodattimet pitää vaihtaa eikä niitä saa pestä. (Hengitysliitto)

Vastuulliset hankinnat näkyvät myös huoltotyössä

Ilmanvaihtoalan yritys voi vähentää toiminnan ympäristökuormitusta myös omissa hankinnoissaan.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:

• kestävien ja huollettavien työvälineiden käyttöä
• turhan kertakäyttömateriaalin välttämistä
• oikean kokoisten suojamateriaalien käyttöä
• varaosien ja suodattimien hankkimista todellisen tarpeen mukaan
• pakkausjätteen lajittelua
• kaluston asianmukaista huoltoa.

Vastuullisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että teknisesti sopimattoman tuotteen käyttö olisi perusteltua vain ekologisen markkinointiväitteen vuoksi. Ilmanvaihtojärjestelmän yhteensopivuus ja valmistajan ohjeet menevät aina edelle.

Mitä asiakkaan kannattaa kysyä palveluntarjoajalta?

Jos ympäristöasiat ovat asiakkaalle tärkeitä, puhdistusyritykseltä kannattaa kysyä konkreettisia asioita.

Esimerkiksi:

• Millä menetelmällä kanavat puhdistetaan?
• Käytetäänkö kanavistossa kemikaaleja?
• Miten puhdistuksessa irtoava pöly kerätään?
• Mitä osia vaihdetaan ja mitä voidaan huoltaa?
• Miten syntyvät jätteet käsitellään?
• Voidaanko muita ajankohtaisia IV-huoltoja yhdistää samalle käynnille?
• Tarkistetaanko järjestelmän toiminta puhdistuksen jälkeen?
• Tehdäänkö ilmanvaihtokanavien puhdistus todetun tarpeen perusteella?

Hyvä palveluntarjoaja pystyy kertomaan, mitä työssä tehdään ja miksi.

Millainen on käytännössä ympäristöystävällinen ilmanvaihtokanavien puhdistus?

Ympäristön kannalta järkevä toteutus voi olla hyvin suoraviivainen:

1. Puhdistustarve arvioidaan ennen työn aloittamista.
2. Kanavisto puhdistetaan mekaanisesti tarkoitukseen sopivilla välineillä.
3. Irtoava lika kerätään hallitusti alipaineistuksen avulla.
4. Tarpeettomia kemikaaleja ei käytetä.
5. Vettä tai höyryä ei johdeta kanavistoon ilman erityistä teknistä perustetta.
6. Vain tarpeelliset osat vaihdetaan.
7. Jätteet lajitellaan mahdollisuuksien ja paikallisten ohjeiden mukaan.
8. Samaan käyntiin yhdistetään muut ajankohtaiset työt silloin, kun se on järkevää.
9. Järjestelmän toiminta tarkistetaan työn jälkeen sovitussa laajuudessa.

Tässä mallissa ympäristöystävällisyys syntyy ennen kaikkea hyvästä ammattikäytännöstä.

Tarpeen mukainen huolto on kestävän ilmanvaihdon perusta

Ilmanvaihtokanavien puhdistuksessa ympäristöystävällisin ratkaisu ei ole uusi kemikaali, UV-laite tai “luonnollinen” pesuaine.

Useimmissa kohteissa paras lähtökohta on paljon yksinkertaisempi:

• tarkistetaan, tarvitaanko puhdistusta
• poistetaan lika mekaanisesti
• pidetään pöly hallinnassa
• käytetään mahdollisimman vähän ylimääräisiä aineita ja materiaaleja
• huolletaan järjestelmää valmistajan ohjeiden mukaan
• yhdistetään järkevästi samaan käyntiin kuuluvat työt.

RIA-AIR toteuttaa ilmanvaihtokanavien puhdistuksen kohteen ja järjestelmän mukaan. Puhdistuksen laajuus ja tarvittavat muut huoltotoimenpiteet määritellään todellisen tarpeen perusteella sen sijaan, että järjestelmään lisättäisiin tarpeettomia työvaiheita.

Ympäristöystävällinen ilmanvaihtokanavien puhdistus on ennen kaikkea tarpeenmukaista puhdistusta: oikea työ, oikealla menetelmällä ja ilman turhaa.