Allergiaoireisiin voivat vaikuttaa monet ympäristössä esiintyvät tekijät. Siitepöly, eläinallergeenit ja erilaiset pölyt voivat kulkeutua kotiin ulkoa, vaatteiden mukana tai normaalin asumisen seurauksena. Siksi allergisen ihmisen kodissa kannattaa kiinnittää huomiota sisäympäristöön kokonaisuutena, ilmanvaihtoon, suodatukseen, siivoukseen ja allergeenien kulkeutumisen vähentämiseen.

Ilmanvaihtokanavien puhdistus voi olla osa kodin ilmanvaihtojärjestelmän asianmukaista kunnossapitoa, mutta sitä ei pidä ajatella allergian hoitokeinona. Kanavien puhdistuksen tarkoituksena on poistaa kanavistoon kertynyttä pölyä ja muuta irtolikaa silloin, kun puhdistukselle on todellinen tarve.

Allergiakodissa ratkaisevaa ei ole yksi puhdistustoimenpide, vaan koko sisäympäristön toimivuus.

Mitkä allergeenit voivat aiheuttaa oireita kotona?

Allerginen oireilu syntyy, kun elimistön puolustusjärjestelmä reagoi aineeseen, jolle henkilö on herkistynyt. Kodin sisäympäristössä mahdollisia allergeenien ja ärsykkeiden lähteitä on useita.

Niitä voivat olla esimerkiksi:

• ulkoa sisälle kulkeutuva siitepöly
• lemmikkieläimistä peräisin olevat allergeenit
• huonepölyn sisältämät hiukkaset
• tekstiileihin ja pinnoille kertyvät epäpuhtaudet
• ulkoa kulkeutuva katu- ja rakennuspöly
• puunpolton ja liikenteen pienhiukkaset
• kosteus- tai mikrobivaurioon liittyvät epäpuhtaudet.

Eri ihmiset reagoivat eri tekijöihin, eikä sisäilman pölyisyydestä voi päätellä suoraan, mikä mahdollisen oireilun aiheuttaa. Jos kotona esiintyy jatkuvia tai voimakkaita allergia- tai hengitysoireita, niiden syytä ei siksi kannata yrittää päätellä pelkästään ilmanvaihtokanavien kunnon perusteella.

Miten siitepöly päätyy sisälle?

Siitepölyä kulkeutuu kotiin monia reittejä pitkin. Sitä voi tulla sisälle esimerkiksi:

• avoimista ikkunoista ja ovista
• vaatteiden ja hiusten mukana
• lemmikkien turkissa
• ulkona kuivattujen tekstiilien mukana
• ilmanvaihdon mukana, jos tuloilman suodatus on puutteellinen.

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa tuloilmasuodattimella on tässä tärkeä rooli: sen tehtävänä on vähentää ulkoa tulevien hiukkasten pääsyä rakennuksen sisäilmaan.

Entä lemmikkien allergeenit?

Lemmikkien allergeeneja voi esiintyä eläimen ihosta, hilseestä, syljestä ja muista eritteistä peräisin olevissa hyvin pienissä hiukkasissa. Ne voivat levitä kodissa ilmavirtausten mukana ja tarttua esimerkiksi tekstiileihin, huonekaluihin ja muille pinnoille. Ilmanvaihtokanavien puhdistus ei poista allergeenien varsinaista lähdettä, jos eläin asuu edelleen kodissa. Siksi allergiakodin kokonaisuudessa tavallinen siivous, tekstiilien puhdistus ja mahdollisen allergialähteen hallinta ovat vähintään yhtä olennaisia.

Voivatko allergeenit kerääntyä ilmanvaihtokanaviin?

Ilmanvaihtokanavien sisälle voi ajan myötä kertyä pölyä ja muuta hiukkasmaista likaa. Määrä riippuu esimerkiksi järjestelmän rakenteesta, suodatuksesta, rakennuksen ympäristöstä, käyttöolosuhteista ja huoltohistoriasta. Tästä syystä kanaviston puhtaus kannattaa arvioida ennen kuin puhdistus tilataan pelkästään allergiaoireiden perusteella.

Vähentääkö ilmanvaihtokanavien puhdistus allergiaoireita?

Tähän kysymykseen ei voida antaa yleispätevää kyllä-vastausta. Jos kanavisto on selvästi likainen, sen asianmukainen puhdistaminen poistaa sinne kertynyttä pölyä ja muuta irtolikaa. Se on järkevä ilmanvaihdon kunnossapitotoimenpide.

Sen sijaan ei voida luvata, että kanavien puhdistaminen:

• lopettaa aivastelun
• poistaa nenän tukkoisuuden
• vähentää silmäoireita
• parantaa unen laatua
• helpottaa hengitysvaikeuksia
• hoitaa allergiaa.

Allergiaoireisiin vaikuttavat altistumisen lähde, allergian tyyppi ja henkilökohtainen herkkyys. Jos esimerkiksi koivun siitepöly on oireiden aiheuttaja, huomio kannattaa kohdistaa erityisesti siitepölyn sisäänpääsyn vähentämiseen, tuloilman suodatukseen ja kodin puhtaanapitoon. Ilmanvaihtokanavien puhdistus voi olla osa hyvin hoidettua sisäympäristöä, mutta sitä ei pidä esittää lääketieteellisenä hoitona.

Allergiakodissa suodattimilla on erityisen tärkeä tehtävä

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa tuloilmasuodatin käsittelee ulkoa sisään tuotavaa ilmaa ennen sen johtamista huonetiloihin. Käytännössä kannattaa aina tarkistaa oman ilmanvaihtokoneen valmistajan ohjeet, sillä suodattimien tyyppi ja huoltotarve vaihtelevat laitteittain.

Suodatustaso kannattaa valita järjestelmään sopivaksi

Kaikki ilmanvaihtosuodattimet eivät suodata saman kokoisia hiukkasia yhtä tehokkaasti. Myös ilmanvaihtokone on suunniteltu toimimaan tietynlaisten suodattimien kanssa. Siksi vanhan suodattimen tilalle ei kannata asentaa sattumanvaraisesti mahdollisimman tiheää suodatinta siinä ajatuksessa, että tehokkaampi on aina parempi. Liian suuri painehäviö voi vaikuttaa järjestelmän ilmavirtoihin. Suodatin tulee valita ilmanvaihtokoneen valmistajan vaatimusten mukaisesti. Allergiakodissa kannattaa siis tavoitella järjestelmään soveltuvaa hyvää suodatusta, ei mahdollisimman tiheää suodatinta hinnalla millä hyvänsä.

Myös suodattimen oikea asennus ratkaisee

Uusikaan suodatin ei toimi suunnitellusti, jos ilma pääsee kulkemaan sen ohi. Suodattimen vaihdon yhteydessä kannattaa lisäksi tarkistaa:

• onko suodatin oikean tyyppinen
• onko se asennettu oikeaan suuntaan
• istuuko se kunnolla paikalleen
• onko ilmanvaihtokoneen suodatinkotelo puhdas
• onko ulkoilmanottoritilä puhdas ja esteetön.

Venttiilit ja ilmanottoritilät ovat osa samaa kokonaisuutta

Allergiakodissa huomio kiinnittyy helposti vain suodattimeen, vaikka ilmanvaihdon muutkin osat tarvitsevat huoltoa. Myös ulkoilmanottoritilä kannattaa pitää puhtaana esimerkiksi lehdistä, hyönteisistä ja muusta irtoliasta. Jos ilma ei pääse virtaamaan järjestelmään suunnitellusti, hyväkään suodatin ei yksin ratkaise kokonaisuutta.

Kuinka usein ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa allergiakodissa?

Allergia ei yksin tarkoita, että ilmanvaihtokanavat pitäisi puhdistaa tavallista useammin. Todelliseen puhdistustarpeeseen voivat vaikuttaa muun muassa:

• kanaviston havaittu likaantuminen
• edellisen puhdistuksen ajankohta
• rakennuksen ympäristön pölyisyys
• remontti- tai rakennuspölyn pääsy kanavistoon
• järjestelmään tehdyt muutokset
• ilmanvaihtojärjestelmän yleinen huoltohistoria.

Tärkeämpää kuin lyhentää puhdistusväliä automaattisesti allergian vuoksi on pitää koko ilmanvaihtojärjestelmä asianmukaisesti huollettuna.

Rakennuspöly on eri asia kuin tavallinen käyttöajan lika

Remontti voi tuottaa poikkeuksellisen paljon hienojakoista pölyä. Siksi ilmanvaihto ja kanavisto pitää suojata huolellisesti pölyävien rakennustöiden aikana. Jos rakennuspölyä pääsee ilmanvaihtokanavistoon, puhdistustarve voi syntyä huomattavasti tavallista aikaisemmin. Remontin jälkeisessä tilanteessa kannattaa siis arvioida kanaviston kuntoa todellisen altistumisen perusteella sen sijaan, että odotettaisiin normaalia huoltoväliä.

Entä homeitiöt ilmanvaihtokanavissa?

Jos rakennuksessa epäillään kosteus- tai mikrobivauriota, ensisijainen tehtävä on selvittää ja korjata epäpuhtauden lähde. Kanavien puhdistus ei korjaa rakenteissa olevaa kosteusvauriota. Tällainen tilanne on eri asia kuin tavanomainen määräaikainen ilmanvaihtokanavien puhdistus.

Tarvitaanko kanavien puhdistuksessa desinfiointia?

Tavallisessa ilmanvaihtokanavien puhdistuksessa kanavisto puhdistetaan mekaanisesti. Kemiallisten aineiden käyttöä ilmanvaihtojärjestelmässä ei pidä tehdä varmuuden vuoksi tai markkinoida puhdistuksen normaalina osana.

Puhdistuksen tehtävä on poistaa lika – ei lisätä kanavistoon tarpeettomia kemikaaleja.

Miten ilmanvaihtokanavat puhdistetaan?

Ammattilaisen tekemässä kanavapuhdistuksessa työn laajuus määräytyy ilmanvaihtojärjestelmän ja kohteen mukaan. Tyypillisesti kanavisto alipaineistetaan hallitusti ja kanavien sisäpinnalle kertynyttä likaa irrotetaan mekaanisesti harjaamalla. Irtoava lika kulkeutuu alipaineistuksen avulla keräyslaitteistoon sen sijaan, että sitä päästettäisiin huonetiloihin. Työhön voi kohteesta ja sovitusta laajuudesta riippuen liittyä myös:

• venttiilien käsittely ja puhdistus
• ilmanvaihtokoneen tarkistus tai puhdistus
• kanaviston kunnon arviointi
• tarvittaessa kanavakuvaus
• ilmavirtojen tarkistus
• ilmamäärien mittaus ja säätö.

Kaikki nämä eivät kuulu automaattisesti jokaiseen puhdistukseen, joten työn sisältö kannattaa sopia ennen toteutusta.

Puhdistuksen jälkeen ilmamäärät kannattaa varmistaa

Kanaviston puhdistus ja ilmanvaihdon säätö ovat kaksi eri asiaa. Kanavat voidaan saada puhtaiksi, mutta siitä ei automaattisesti seuraa, että eri huoneiden ilmamäärät ovat oikeat. Mittauksessa selvitetään todelliset ilmavirrat ja säädössä niitä muutetaan tarvittaessa kohteen tavoitearvoihin. Säätöä ei tehdä arvauksen tai huoneessa koetun tuntemuksen perusteella.

Miten allergiakodin ilmanvaihtoa kannattaa ylläpitää?

Kanavien puhdistus on vain yksi mahdollinen huoltotoimenpide. Allergiakodin ilmanvaihdossa jatkuvan ylläpidon kannalta olennaisempia voivat olla pienet, säännölliset tehtävät.

Hyvä peruslista on:

1. Vaihda ilmanvaihtokoneen suodattimet valmistajan ohjeiden mukaan.
2. Tarkista suodattimet myös käyttöympäristön perusteella.
3. Pidä tulo- ja poistoilmaventtiilit puhtaina muuttamatta niiden säätöasentoa.
4. Pidä ulkoilmanottoritilä avoimena ja puhtaana.
5. Älä tuki korvausilmaventtiileitä.
6. Huolehdi kodin tavallisesta siivouksesta ja tekstiilien puhtaudesta.
7. Selvitä kanaviston puhdistustarve, jos huoltohistoria ei ole tiedossa tai kanavisto on selvästi likainen.
8. Mittauta ilmavirrat, jos ilmanvaihdon toimivuudesta on epäilyksiä.

Siitepölyallergiassa myös ulkoa sisälle kulkeutuvan siitepölyn vähentäminen on olennaista.

Ilmanpuhdistin ei korvaa ilmanvaihdon huoltoa

Allergiakotiin harkitaan joskus myös erillistä ilmanpuhdistinta. Ilmanpuhdistin voi vähentää joitakin hiukkasmaisia epäpuhtauksia huoneilmasta, mutta se ei korvaa toimivaa ilmanvaihtoa, puhtaanapitoa tai varsinaisen epäpuhtauslähteen poistamista. Sama periaate pätee ilmanvaihtokanavien puhdistukseen: teknisestä huoltotoimenpiteestä ei pidä tehdä lupausta oireiden poistumisesta.

Milloin allergiaoireiden syytä kannattaa selvittää muutenkin kuin ilmanvaihdosta?

Ilmanvaihto kannattaa tarkistaa, jos siinä havaitaan selviä puutteita, mutta kaikkia oireita ei pidä selittää ilmanvaihdolla.

Jos oireet ovat jatkuvia, voimakkaita tai niihin liittyy hengitysvaikeuksia, niiden lääketieteellinen arviointi kuuluu terveydenhuollon ammattilaiselle.

Jos taas kodissa epäillään esimerkiksi:

• kosteusvauriota
• mikrobivauriota
• rakennuksen ilmavuotoja
• poikkeavia hajulähteitä
• muita rakenteellisia sisäilmaongelmia,

Tarvitaan tilanteen mukaan rakennus- tai sisäilma-alan tutkimuksia.

Ilmanvaihtokanavien puhdistus ei korvaa näitä selvityksiä.

Milloin ilmanvaihdon ammattilainen kannattaa kutsua paikalle?

RIA-AIR:n kaltainen ilmanvaihdon ammattilainen voi auttaa, kun kysymys liittyy itse ilmanvaihtojärjestelmän kuntoon tai toimintaan.

Ammattilainen on oikea taho esimerkiksi silloin, kun:

• kanaviston puhdistushistoriaa ei tunneta
• kanavisto vaikuttaa selvästi likaiselta
• ilmanvaihtokone tarvitsee huoltoa tai puhdistusta
• suodattimiin tai niiden sopivuuteen liittyy epäselvyyksiä
• ilmanvaihdon toiminta on muuttunut
• ilmamäärät halutaan mitata
• ilmanvaihto tarvitsee säätöä
• kanaviston sisäpinnan kuntoa halutaan tarkastella kameralla.

Oikea toimenpide voidaan tällöin valita sen mukaan, mitä järjestelmä todella tarvitsee.

Allergiakodin ilmanvaihdossa kokonaisuus ratkaisee

Allergisen ihmisen kodissa hyvä ilmanvaihdon ylläpito on järkevää, mutta kanaviston puhdistukselle ei kannata asettaa sellaisia odotuksia, joita tekninen huoltotoimenpide ei voi täyttää.

Jos kanavisto on likainen, se puhdistetaan. Jos suodattimet ovat vaihtokunnossa, ne vaihdetaan. Jos ilmavirroissa epäillään poikkeamaa, ne mitataan. Jos siitepölyä halutaan vähentää, myös tuloilman suodatukseen ja kodin muihin sisäänpääsyreitteihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Näin ilmanvaihtoa huolletaan todellisen tarpeen mukaan sen sijaan, että kaikki allergiaoireet yritettäisiin ratkaista yhdellä toimenpiteellä.

Allergiakodissa puhdas kanavisto on hyvä asia, mutta toimiva ilmanvaihto, oikea suodatus ja allergeenien hallinta muodostavat vasta kokonaisuuden.